Tietoja minusta

Oma valokuva

Tarjan kodin ja pihan pienet askareet omaksi iloksi tallennettuna päiväkirjamaisesti.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

MAKKARIREMONTTI

Meillä oli viimeinen hetki tarttua makuuhuoneen pintaremonttiin. Koska....katso nyt...

Kaiken näköistä kamaa oli kertynyt jos mihinkin nurkkaan.....

Voi yrjö. Petauskin on vailla vertaa....

Kelmeät värit etten sanoisi.....

Sitten pensseli laulamaan. Ensin maalasin katon panelikatto maalilla kolmeen kertaan.

Sitten otettiin tapetit pois ja maalailtiin vähän pohjia.

Muutama seinä jo tapiseerattu.

Taakse laitettiin ruutu tapetti ja ilman apuvoimia emme koskaan olisi osanneet purkaa ja koota uudelleen vaatekaappia ja vaihtaa lattiaa...onneksi on appiukko! Hän se joutuu pelastamaan meitä useasti näissä remonttihommissa.

Hääkuvakin löysi paikkansa hyllyltä.

Emäntä kertoi kaapinpaikan! Tämä kaappi ehkä on vain tässä väliaikaisesti ja jollakin aikavälillä muuttaa olkkariin....ja tähän yritetään etsiä vanha vanha vanha vaatekaappi!

Ja voih tätä autuutta: olen jo pitkään tosin vähän laiskahkosti etsiskellyt kohtuuhintaista singerin ompelukoneen pöytää. Ja tämä tuotiin ihan meille sisälle asti ja on kuulemma lastenhoito palkka! Ja antajalle ei paranekkaan kertoa, että kyllä niitä lapsia on helppo hoitaa, kun ne menevät ihan samalla komennolla kuin omatkin. Mutta nyt tämä on ihan orgienllissa kunnossa eli siihen vielä tuunataan paikoilleen vähän isompi pöytälevy ja maalataan...joko valkoiseksi tai tuon ruskean sävyyn sitä en ole vielä päättänyt. Mutta vain pöydän kansi muu saa olla tuollainen kuin nyt on! KIITOKSET!!!Tämä on iiiihana!!! Tuohon työnurkkaan pitää vielä saada joku hyllykkö......ajatus siitä on jo olemassa.



 Kehto: tässä kehdossa on meidän kaikki kolme poikaa vauvana nukkuneet ja hyvät tirsat ovatkin saaneet! Alunperin oli männyn värinen ja vuosien saatossa kellastunut. Nyt maalalsin sen kalustelakalla tummaksi. Vauvat on vaihtuneet pupuksi....
Tämmönen projekti! Tuohon vasemmalle puolelle on vielä tulossa sängyn kanssa samaa sarjaa oleva yöpöytä, mutta toimitus menee VUODEN VAIHTEESEEN. Muuta uutta ei tänne olekkaan hankittu vaan kaikki muu on vanhaa. Nyt ei muuta kuin Hyvää Yötä!

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

PYTINKIEN PARIS

Uudessakaupungissa on joka toinen vuosi mukava tapahtuma: pytinkien paris. Silloin osa  kaupunkilaisista,  toivottaa ihmiset koteihinsa tervetulleiksi. Koteina on vanhat puutalot. Osassa kohteista voi vaan pidättää henkeään:

Tässä on itse tehty pöytä. Pöydän jalkoina on Leineperin ruukin sepän takomat jalat. Ihana!
 Ja sitten: voi, että: en ole ikinä tykännyt sisustuksessa sinisestä väristä ja nyt joudun pyhästi perumaan mielipiteeni. Kyllä on kaunista. Kaikki oli kohdillaan tässä tuvassa.



Houkutteleva puusoffa keittiössä.




Pikku jakkarat odottaa pientä tv:n katselijaa.


Ja peili paljastaa matkalaiset/sisustushurahtaneet! Nitrot on jo kaivettu taskusta, jotta sydän ei pettäisi näin kauniissa talossa!
 Yhtä isoa hirsitaloa rempattiin. Seinään vaihdettiin uusia hirsiä ja urakka oli melkoinen. Siitä huolimatta oli talon isäntä ehtinyt nikkaroida vanhoista ikkunanpokista aivan ihastuttavan kasvihuoneen ulkorakennuksen seinustalle.

Näin kesäisissä tunnelmissa vielä. Nyt kuukausi vaihtunut syyskuuksi ja meillä räiskyy takassa valkea. Nopsaa nuo vuoden ajat vaiihtuvat!